Justuksen kanssa ollaan jatkettu treenaamista pikku hiljaa lenkkien lomassa. Seuraamista, luoksetuloa, kaukokäskyjä. Yhtenä iltana pakkasin noutokapulan reppuun ja pysähdyimme hiljaisella puistotiellä ottamaan noutoliikettä. Ensin vähän seuraamista, kontakti on selvästi parantunut ja innokkuuttahan Justukselta ei ole koskaan puuttunut. Kun sitten otin noutokapulan repusta niin johan siitä riemu repesi, kapula on IHANA juttu Hymy

Otin noutoa ihan kisamaisena liikkeenä, Justus oli niin innoissaan että jonkin verran tuli taas pureskeltua kapulaa. Tuohon pitää puuttua, turhaan menee pisteitä muuten hyvästä suorituksesta. Suurempi virhe oli kuitenkin se, että noutaminen on NIIN kivaa, että Justus ei malta odottaa nouto -käskyä, vaan painaa tuhatta ja sataa kapulalle heti kun se on pysähtynyt. Nykyisin se sentään tuo kapulan mulle takaisin eikä lähde sen kanssa pitämään omaa kivaa niin kuin joskus aikaisemmin... Varaslähtöä esiintyy tällä hetkellä myös luoksetulossa, joten treeniohjelmaan on lisätty odottamisharjoituksia. Kyllä se siitä! Saimme tehtyä muutaman ihan onnistuneenkin toiston, hyvä nähdä että Justukselta ei into lopu vaikka sama liike tehdään useampaankin kertaan.

Keskiviikkona lähdimme pitkästä aikaa arkipäivän metsälenkille. Parkkipaikka oli jälleen tyhjä, joten mäkin sain ottaa hieman rennommin kun oli melko varmaa että metsässä ei tulisi ketään vastaan. Eikä tullutkaan. Olihan ihana lenkki! Aurinko paistoi, oli kovin kevästä ja lämmintäkin ja metsässä oli pari niin selkeää polkua että niitä seuraamalla kävimme normaalireittejä kauempana. Justus loikki hangen puolella yleensä joku keppi tai risu suussa ja kävi välillä nautinnollisesti piehtaroimassa hangessa.

Illalla sitten huomasin että Justus oli jotenkin kankean oloinen ja torstaiaamuna se oli sitten ihan jäykkä. Raukalla oli ilmeisesti mennyt lihakset jumiin hangessa loikkimisesta, kun on viime ajat lenkkeillyt auratuilla teillä. Onneksi jätkis oli päivän aikana vertynyt eikä illalla ollut enää merkkiäkään jäykkyydestä. Sen sijaan Justuksella on kauhea ripuli Otsan rypistys Ilmeisesti ripulia on jonkun verran liikkeellä nyt. Kun tulin kotiin torstaina niin lattialla oli isohkot löysät kakat, onneksi tällä kertaa ihan lattialla eikä matolla. Illan mittaan käytiin kolme kertaa ulkona tarpeilla ja toivoin, että yöllä ei tarvitsisi lähteä ulkoilemaan. Eipä toteutunut tuo toive. Justus herätti mut ulkoilemaan puoli kahdeltatoista, puoli yhdeltä ja neljältä. Ei paljon naurattanut kun kello oli soimassa viideltä... Osan yötä nukuin sohvalla vaatteet päällä, välillä pomppasin ylös pelastamaan mattoa kun Justus yritti oksentaa. No, onneks on perjantai ja ihan hyvin jaksoin töissä vaikka unet jäi vähiin.

Toivotaan että tuo tauti tuosta hellittää. Viikonlopuksi mulla on mielenkiintoista ohjelmaa, mutta siitä enemmän alkuviikosta. Hauskaa viikonloppua kaikille!