Ei tämän näin pitänyt mennä...

Lauantain epäonnistuneesta möllitokosta sisuuntuneena päätin, että pieleen menneet liikkeet hiotaan nyt tehotreenillä kisakuntoon, kun tiedän Justuksen kuitenkin ne liikkeet osaavan. Heti sunnuntaina sain aamulla lenkki- ja treeniseuraa ja otinkin siinä sitten noutoa ja liikkeestä seisomista. Liikkeestä seisominen meni täysin moitteettomasti eikä noudossakaan ollut vikaa, Justus malttoi hyvin odottaa nouto-käskyä. Yritin itse kiinnittää huomiota kapulan heittämiseen niin että heitto suuntautuisi enemmän ylös kuin eteen, jotta kapula maahan laskeutuessaan ei vierisi niin paljon. Lisäksi kapula tuppaa vierimään aika paljon oikealle, jolloin luovutuksesta tulee vino. Lenkin loppupuolella löytyi sopiva paikka paikallamakuutreenille. Justus sai makuukaveriksi portugalinvesikoira Vapun ja Tuija jäi vahtimaan koiria kun minä menin piiloon. Parin minuutin kuluttua Tuija ilmoitti, että Justus nousi istumaan. Tulin pois piilosta, käskin Justuksen takaisin maahan ja menin takaisin piiloon. Lähdin laskemaan aikaa alusta ja tällä kertaa Justus pysyi ihan hyvin maassa noin 3,5 minuutin ajan. Tuija sanoi että Justus oli ruvennut kuuntelemaan parkkihallin toisella puolella käveleviä ihmisiä ja siksi noussut istumaan, muuten oli ollut rauhallinen.

Illalla ja maanantaina treenasin yksin lähinnä noutoa, kaikki toistot sujuivat tosi kivasti, kertaakaan ei varastanut kapulalle ja pureskelua esiintyi tosi vähän jos ollenkaan. Tiistaina pääsin kuokkimaan hoffien treeneihin Talinhuipulle ja siellä toko-ryhmä olikin juuri aloittelemassa kisamaista treeniä kun tulin paikalle. Justus toivotettiin tervetulleeksi paikallamakuurivistöön, joten ei muuta kuin äkkiä hakemaan koira autosta. Justus kävi vähän kierroksilla eikä meinannut mennä maahan, mutta pysyi sitten maassa tosi hyvin ja rauhallisesti koko kahden minuutin ajan. Harjoitus tehtiin alokas-versiona eli minäkin olin näkösällä koko ajan enkä mennyt piiloon. Sain otettua kentällä myös noutoa käskytettynä sekä hyppyä, ei mitään ongelmaa kummassakaan, päin vastoin! Ihan hyvä fiilis siis kun tultiin illalla kotiin.

Keskiviikkona käytiin kaverin kanssa ottamassa toko-liikkeitä nurmikentällä. Justuksen kanssa tein kaukokäskyjä (tosi hyvät vähän pitemmälläkin etäisyydellä!) ja luoksetulon pysähdyksen kanssa, sekin meni tosi hienosti! Vähän näyttäisi siltä että pysäyttäminen toimii kuitenkin paremmin käsimerkillä, mutta kovassa vauhdissa vaatii varmaan kaksoiskäskyn eli käsimerkin ja seis-kiljaisun. Vaihdettiin sitten paikkaa että saan ottaa paikallamakuun. Ja sepäs ei sitten sujunutkaan yhtään. Justus oli tosi malttamaton ja nousi istumaan useampaan kertaan, pitempää aikaa se ei pysy makuulla. Ei tosin kertaakaan lähtenyt liikkeelle, mutta senkin olisi varmaan tehnyt jos en olisi mennyt käskemään uudelleen makuulle. Apuohjaajan maahan-käskyistä ei ollut mitään hyötyä. Tässä vaiheessa alkoi vähän epäusko hiipiä mieleen, kisat lähestyvät ja paikallamakuu tökkii... great.

Torstaina päätin sitten että on ratkaisevat paikallamakuuharjoitukset. Jos tulee onnistumisia niin hyvä, jos epäonnistumisia niin kisat jäävät väliin. Ja niinhän siinä kävi että pieleen meni ja pahasti. Ensimmäisessä harjoituksessa kävi tosi kierroksilla, ei meinannut mennä maahan ja nousi sitten istumaan varmaan kymmenen sekunnin välein. Apuohjaaja laittoi sen aina uudestaan maahan ettei Justus saisi palkkaa siitä että nousee istumaan -> mä tulen pois piilosta. Tämän jälkeen lähdettiin lenkille ja uusi yritys kun koira on jo vähän väsynyt. Nyt meni hyvin maahan, pääsin piiloon... ja kuulen Justuksen haukkuvan ja apuohjaajan karjuvan sen perään. Äkkiä katsomaan mitä tapahtuu ja siellähän Justus oli pusikon ja ojan toisella puolella haukkumassa ohikulkenutta miestä ja koiraa. Voi h-vetin h-vetti!!!!! Karmea karjuminen Justuksen perään ja kun se sieltä tuli, koira kirosanojen säestämänä takaisin makuupaikalle ja maahan. Eipä tarvinnut enää miettiä mennäänkö kisoihin vai ei, heti kun pääsin kotiin lähti kisajärjestäjälle ilmoitus että jäämme pois.

Nyt on siis edessä melkoinen työ, että saadaan paikallamakuu taas toimimaan. Oma moka kun en ole sitä tässä talven aikana treenannut, sen kanssa ei syksyllä ollut ongelmia joten en edes ajatellut että liike voisi olla näin hakusessa. Möllitokon jälkeen kuvittelin että kyseessä oli vain olosuhteista tms. aiheutunut epäonnistuminen, mutta ongelma onkin kärpäsen sijasta härkäsen kokoluokkaa. Justus tuntui nyt paineistuvan liikkeestä aika paljon, joten täytyy lähteä rakentamaan liikettä alusta uudestaan. Ilmeisesti suurin ongelma on siinä että mä menen piiloon, vaikka mietimme jo sitäkin että aiheuttaisiko makuuasento jotain kipua Justukselle kun se piippaili maatessaan, mutta tästä tuskin on kyse kun alokas-luokan versio sujui kuitenkin ihan ongelmitta. Luulen että annan tilanteen rauhoittua hetken aikaa ja sitten lähdetään treenaamaan paikallamakuuta uudestaan. Kisahaaveet on kuitenkin toistaiseksi unohdettu. Harmi sikäli että muut liikkeet sujuvat tällä hetkellä paremmin kuin koskaan, mutta tämmöistä tämä on.