Tänään mun piti kirjoittaa blogiin kisakuulumisia, mutta toisin kävi. Olin siis ilmoittanut Justuksen toko-kisoihin täksi päiväksi ja aikamoista jännitystä oli ilmassa jo koko kuluneen viikon. Ihan hirveästi ei olle treenattu, mutta aika luottavainen olin silti että homma voisi ihan mukavasti sujuakin.
Eilen aamulla sitten heti herättyäni havaitsin että Justus könkkää :( Se onnahteli sisällä toista etujalkaa ja oli kaikinpuolin jotenkin tosi jäykkä. Ja samantien vaihtui huolenaihe kisa-ajatuksista siihen että mikä hitsi koiraa vaivaa. Käytiin aamulla pikainen pissalenkki ja ulkona Justus oli melko normaali, liikkui mielestäni ihan puhtaasti ja oli reipas. Kun tultiin takaisin sisään, se oli taas kankea ja könkkäsi etujalkaa. Töistä tultuani tilanne oli parempi, mutta edelleen se oli jäykkä ja varoi etujalkaa. Talon kapeassa hississä Justus on aina kääntynyt oikealle, mutta nyt kääntyi vasemmalle ja kun sitten kokeilin kääntymistä tarkemmin niin se ei oikein kääntänyt päätäkään oikealle. Ulkona liikkui kuitenkin taas hyvin. Eipä siinä sitten muu auttanut kuin perua kisa ja varata aika eläinlääkäriin. Mietin että pitäisikö sille antaa kipulääkettä, mutta jätin sen kuitenkin antamatta koska Justus ei mitenkään ilmaissut kipua (ei läähättänyt, vinkunut tms.), se vain oli jotenkin jumissa.
Tänä aamuna sitten Justus oli jo kutakuinkin normaali. Se ei ole enää jäykkä, se ei könkkää etujalkaa, toisella ulkoilureissulla se jo kääntyi hississäkin oikean kautta. Nyt mä sitten ihmettelen että mistä ihmeestä tuo eilinen johtui, kun mitään kummallista ei ole tehty että lihakset menisivät noin jumiin. Eläinlääkäriaika meillä on keskiviikoksi ja sinne mennään, jospa eläinlääkäriltä saisi valaistusta siihen mistä oli kyse ja mistä se aiheutui. Tässä parin viime viikon aikana Justuksella on ollut ajoittain jotain ongelmaa toisen takajalan kanssa, joten ihan hyvä että pääsen nyt puhumaan asioista asiantuntijan kanssa niin ei (ehkä) tarvitse sitten yöuniaan menettää pohtimalla että onko kaikki kunnossa ja jos ei ole, niin miten vakavaa se sitten on. Oireiden perusteella sanoisin että tuskin mitään ihan kamalaa, mutta kyllähän minä olen aina pelko persiissä heti kun huomaan Justuksessa jotain poikkeavaa
Kuluneet viikot on sujuneet ihan samaa rataa kuin oikeastaan koko kevät. Ollaan käyty lenkeillä ja treenattu toisinaan vähän, mutta ei mitään sen ihmeempää. Nyt alkaa meidän normaalit lenkkeilyreitit olla sulana, joten kunhan Justus on kunnossa niin päästään lenkkeilemään muihin maisemiin. Lisää kuulumisia tulossa keskiviikkona kun kotiudutaan Mevetistä, palataan asiaan!
Kommentit