Eipä ole tullut blogia päiviteltyä, kun mitään sen kummallisempaa ei ole viime aikoina ollut, aika tapahtumaköyhää on meidän elämä. Justus tutkittiin toistamiseen Aistissa muutama viikko sitten, tällä kertaa mitään kuvia tai kokeita ei otettu vaan neurologi katseli Justuksen liikkumista ja väänteli ja käänteli koiraa niin että ihan hirvitti. Välillä oli saman puolen etu- ja takajalka nostettuna ilmaan, välillä Justuksen piti kävellä etujaloilla. Selkeästi ongelma on vain tuossa yhdessä jalassa, mutta edelleenkään ei tiedetä yhtään mikä ongelman aiheuttaa. Eläinlääkäri käski siirtyä normaaliin liikuntaan ja tarkkailla tilannetta muutaman viikon ajan, jonka jälkeen tilannetta katsottaisiin uudelleen. Arvatkaapa muuten paljonko maksoi käynti ammattitaitoisella neurologilla? 63 euroa!!! Meinasin lentää persuksilleni kun sain laskun, taisi olla yksi halvimmista eläinlääkärikäynneistä ikinä...

No, ohjeiden mukaan olen sitten pyrkinyt liikuttamaan Justusta kutakuinkin normaalisti. Entisessä lenkkeilytahdissa ei olla, mutta liikunnan määrää on kuitenkin selvästi lisätty. Näyttäisi siltä, että Justuksella ei ole kipuja vaikka se toisinaan klenkkaakin selvästi sitä huonoa takajalkaa. Samassa jalassa yksi kynsi on kulunut poikkeavasti ja epäilen, että siinä on hermo niin pinnassa, että sen osuminen maahan tms. aiheuttaa tuon klenkkaamisen/ontumisen, mitä ikinä nyt onkaan. Tassun ja kynnen suojaaminen helpottaa asiaa huomattavasti, mutta sopivan suojan kehittäminen on vielä vaiheessa. Pari tossua Justus on jo saanut rikki (ja yksi jäi mutaojaan), joten kestävämpi versio on haussa. Pehmeällä alustalla kulkeminen helpottaa myös tilannetta, mutta aina sinne metsään ei ole mahdollista lähteä...

On siellä metsässäkin käyty, välillä ollaan kierrelty ihan näitä meidän lähipusikoita ja välillä käyty Pitkäkoskella. Maikun ja Wilman kanssa käytiin ihan "oikeassa" metsässä Halkolammella ja kivaa oli. Justus sai piehtaroida mustikanvarvuissa ja liikkua omaan tahtiinsa vaihtelevassa maastossa. Pahimmat kalliokiipeilyt jätettiin väliin, mutta kyllä tuolla joutui niin koira kuin emäntäkin katsomaan vähän mihin jalkansa asettaa.

Tällä hetkellä Justus vaikuttaisi siis olevan ihan ok (koputetaan puuta). Se on selkeästi piristynyt kun ilmat ovat viilentyneet ja se on kovin leikkisä tällä hetkellä, ulkona on niin kepit kuin jalasta pois otettu tossukin saaneet kyytiä. Ihana katsoa kun se leikkii, sitä tulee itsekin niin hyvälle mielelle kun näkee että toisella on hauskaa. Näistä hetkistä saa taas itselle jaksamista niihin vähän huonompiin päiviin.