Jaahas, syyskuu kului ilman ainuttakaan päivitystä. Jotain kirjoitettavaa olisi ehkä ollutkin, mutta mun tietokone hajosi ja jouduin kärvistelemään melkein kolme viikkoa ilman konetta. Melkein tuli vieroitusoireita

Silläkin uhalla että manaan tällä sanomisella koiran kolmijalkaiseksi tai jotain, mun on pakko kehaista että meillä menee hyvin! Ilmojen viilennyttyä Justus on saanut selvästi lisää virtaa ja painelee menemään niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Hepuleitakin se saa säännöllisen epäsäännöllisesti ja silloin kannattaa pysyä poissa tieltä Sen kanssa lenkkeillään nyt ihan normaalisti eikä jalka reagoi liikuntaan kuin korkeintaan positiivisesti. Kotikulmilla lenkkeillessä pidän oikeassa takajalassa tossua, joka suojelee kynsiä, mutta metsälenkeillä tossua ei tarvita. Portaiden kulkeminen, autoon ja sänkyyn hyppääminen ja metsässä puunrunkojen yli loikkaaminen ei tuota Justukselle ongelmia.

Viikko sitten kävimme Niinan luona fysiopterapiassa. Ensi ulkona katsottiin Justuksen liikkumista ja positiivista oli se, että laukassa Justus ottaa taas ihan oikeita laukka-askeleita eikä enää liiku pelkästään pupulaukkaa. Saman olen huomannut myös lenkeillä, liikkuminen on selvästi muuttunut oikeampaan suuntaan. Justuksen kanssa tehtiin myös istu-seiso-maahan-istu-seiso- asentoja sekä liikkeestä maahanmenoja ja istumisia ja liikkeellelähtöjä. Sisällä Justus käytiin sitten läpi kutakuinkin nenästä hännänpäähän, hierontaa ja venytyksiä ja taivutteluita. Justuksellehan on vuoden aikana tullut hurjasti lisää karvaa (ihan kuin sitä ei olisi ennen ollut tarpeeksi..) ja Niinaa nauratti kun takareittä joutui oikein kaivelemaan sen hillittömän karvakasan alta. Niina totesi, että Justukselta on kesän aikana hävinnyt lihaksia ja takajalan asentotunto on heikentynyt, sillä kun tassun kääntää väärinpäin, Justuksella kestää entistä kauemmin kääntää tassu oikeinpäin. Kuitenkin jalka on Niinan mielestä toiminnallisesti parempi kuin kesäkuussa ja muut kolme jalkaa toimivat ihan normaalisti. Jotain tuntoa siinä huonossakin jalassa on, Justus reagoi varpaanvälin nipistämiseen ja tassunpohjan karvojen vetämiseen vaikkakin toki paljon heikommin kuin toisen tassun kanssa. Päädyimme jälleen kerran ihmettelemään, että mikä ihme tuota koiraa voi vaivata...

Jos joku kaipaa eläinfysioterapeuttia koiralleen, Niinan vastaanotto on siis Nummelassa Mustin & Mirrin tiloissa ja lisätietoja ja tarkemmat yhteystiedot saa vaikka sähköpostitse osoitteesta [email protected] .

Mitähän muuta... Viikolla kävimme siskoni luona kyläilemässä ja lapset olivat riemuissaan kun Justus tuli käymään. Pojat halusivat leikkiä Justuksen kanssa piilosta ja olihan hauskaa kun Justus aina löysi poikien piilot Justukselle etsittiin myös pihan parhaat kepit. Justuksen illan kohokohta taisi kuitenkin olla sisältä haetut letut, jotka Justus nappasi ahneesti niin lasten kuin Saijankin kädestä niin kuin ei olisi koskaan saanut ruokaa...

Meidän syksymme on siis alkanut iloisissa merkeissä, toivottavasti palataan asiaan yhtä positiivisissa tunnelmissa!