Hoffien pk-mestikset kisattiin viikko sitten lauantaina Espoossa. Tai siis tottikset suoritettiin Espoossa, maasto-osuudet jopa 70 kilometrin päässä "pääkallopaikalta"! Olin tosiaan lupautunut henkilöryhmään pyörimään, ei ollut mitenkään rankka tai vaativa homma ja kivasti pääsi sitten näkemään tottelevaisuussuorituksia. Paikalla oli paljon tuttuja niin kisaamassa kuin katsomassakin ja sää suosi tapahtumaa. Hoffien pk-mestariksi kruunattiin tänä vuonna jälkimestarit Helena ja Rudi, jotka ihastuttivat yleisöä mielettömän upealla tottiksella, josta irtosi huimat 97 pistettä!!! Ja aivan ansaitusti tuli nuo pisteet. Voittajaluokan jäljeltä tuli yhteensä kolme 1-tulosta, hyvä hoffit! Duron saavuttama JK2-koulari tiesi koiralle myös Suomen Muotovalio -titteliä, joten juhlan aihetta oli siinäkin. Muutenkin tuloksia saatiin joka lajista, joten lajimestarit löytyivät niin jäljeltä, hausta, viestiltä kuin etsintäkokeestakin. Kovin usein en ole käynyt pk-kisojen tottiksia katsomassa, joten kiva oli nähdä miten homma sujuu ja mitä tuloksiin vaaditaan.

Justuksen kanssa käytiin kynsioperaatiossa toissa viikolla. Päästiin tällä kertaa vähän helpommalla, sillä eläinlääkäri poisti kynnestä vaan sen irtonaisen osan. Paraneminen onkin ollut tosi nopeaa eikä tassusidettä tai kauluria tarvinnut pitää kuin muutama päivä. Justus oli vähän lihonut, minkä olen itsekin huomannut, joten nyt täytyy vähän rajoittaa sen syömistä. Tässä kastraation vaikutus näkyy kaikkein selvimmin, Justushan on aina ollut hoikka poika ja se on pitänyt itse paastopäiviä säännöllisin väliajoin, mutta nyt sillä on jatkuva nälkä. Mitään ruokaa ei voi jättää vartioimatta tai se on mennyttä ;-) Röyhkeäkin Justus on, paitsi että se varastaa pöydiltä mutta nykyään se tunkee päänsä kauppakassiinkin... yhtenä päivänä kauppakassista pilkotti kääreetön patongin pää ja johan se ehti siihen iskeä hampaansa ennen kuin ehdin väliin

Nyt ollaan päästy aika kivasti lenkkeilemäänkin, tosin metsäremuamiset olen vielä jättänyt väliin että kynsi saa parantua kunnolla. Petikon lenkkiä on kierretty useampana päivänä ja Pitkäkoskellakin kävimme yhtenä iltana. Meillä on ollut usein lenkkiseurana Portugalinvesikoirat Vappu ja Tirppa omistajansa Tuijan kanssa.

Justus tykkää tytöistä kovasti, Vappu on Justuksen ykköstyttöjä ja Tirppakin menettelee silloin kun se malttaa olla rauhassa Tirpan ollessa nuorempi Justus ei tykännyt siitä yhtään kun se oli niin villi, Justuksen mielestähän purevat, hyppivät ja riekkuvat pennut ovat ällöjä! Mun auton takapenkillä koirat matkustavat kyllä sulassa sovussa, joten sen suhteen ei ole ongelmia.

Treenattu ollaan lähinnä vaan kotosalla peilin edessä sitä kontaktia. Pari kertaa olen lenkillä ottanut pätkän seuraamista kun Justus on ollut sopivassa riekkumisvireessä ja seuraaminen on silloin ollut yllättävän kivan näköistä. Nyt kun mulla loppuu kuun vaihteessa työt niin sitten on aikaa olla ja tehdä Justuksen kanssa, kun se tuntuu tekemistä kaipaavan ja siitä tykkäävän. Metsäänkin pääsee sitten päiväsaikaan, jolloin metsissä ei toivottavasti liiku niin paljon väkeä kuin iltaisin ja viikonloppuisin.